Haltialan kotieläinpiha tarjoaa erinomaisen tavan viettää aikaa rauhallisessa maalaisympäristössä pääkaupunkiseudulla. Pääset ihastelemaan kotieläinpihalla lampaita, lehmiä, sikoja, kanoja, alpakoita, hevosia, vuohia sekä poneja. Kotieläinpiha on kävijöille täysin maksuton.
Kaikki Haltialan tilan lehmät ovat emolehmiä. Emolehmä tarkoittaa lehmää, joka hoitaa itse oman vasikkansa eikä maitoa lypsetä ihmisten käyttöön. Emolehmärodut on jalostettu lihantuotantoon. Haltialassa emolehmien määrä on niin pieni, että vasikoita syntyy vain muutamia vuodessa. Lehmien tehtävänä on hoitaa Haltialan tilan ympäristöä laiduntamalla ja näin ylläpitää alueen monimuotoisuutta.
Haltialassa suurin osa lehmistä on itäsuomenkarjaa. Rotua kutsutaan juovikkaan värityksen takia myös kyytöksi. Itäsuomenkarja on tunnettu terveydestään, sitkeydestään ja pitkäikäisyydestään. Luonteeltaan rotu on utelias, kekseliäs ja sosiaalinen, mutta tarpeen vaatiessa myös sisukas ja omapäinen. Rotu uhkasi kuolla sukupuuttoon 1980-luvulla ja on edelleen uhanalainen.
Tilalla voi nähdä myös hereford-rotuisia emolehmiä. Herefordin erottaa suomenkarjasta helposti suuren kokonsa ansioista.
Lehmä = naaraspuolinen täysikasvuinen nauta
Sonni = urospuolinen nauta
Härkä = kastroitu urospuolinen nauta
Hieho = naaraspuolinen poikimaton nauta
Ensikko = ensimäistä kertaa poikinut nauta
Vasikka = alle 8 kk ikäinen nauta
Karja = tilan kaikki naudat
Tilan lampaat viettävät talvi- ja kevätkauden sisätiloissa. Kesäisin heitäkin pääsee näkemään ulkona laitumella. Lampolan sisätiloissa voi vierailla itsenäisyyspäivän tienoilta loppiaiseen sekä keväällä kun karitsat ovat syntyneet eli huhti-toukokuulla.
Haltialan tilan lampaat ovat rodultaan suomenlampaita. Suomenlammas on väriltään useimmiten valkoinen, mutta myös mustaa, ruskeaa ja harmaata väriä esiintyy. Suomenlampaan villa on erityisen pehmeää, joustavaa ja kiiltävää ja sen ominaisuuksiensa takia käsityöläisille erittäin arvokasta raaka-ainetta. Haltialassa lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa.
Kesäisin lampaat laiduntavat ja ylläpitävät Haltialan perinnemaisemaa. Niitä voi nähdä niin joen varressa kuin laajoilla peltoalueillakin. Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Talven lampaat ovat sisätiloissa.
Keväisin tilalle syntyy karitsoita. Suomenlammas on maailman hedelmällisin lammasrotu ja karitsoita syntyy yhdelle uuhelle useimmiten 3 – 4, mutta isommatkaan vuonueet eivät ole harvinaisuus.
Suomenlampaan säilyttäminen ja kehittäminen on suomalaisen lampaanjalostuksen tärkein tavoite.
Uuhi = naaraslammas
Pässi = uroslammas
Oinas = kastroitu pässi
Joutilas = uuhi, joka ei ole tiineenä eikä imetä
Karitsa = alle12 kk ikäinen lammas
Vuonue = lampaan poikue
Katras = lammaslauma
Tilan vuohet ovat rodultaan suomenvuohia. Suomenvuohi on ainoa suomalaisperäinen vuohirotu. Rotu on terve, pitkäikäinen ja luonteeltaan seurallinen. Suomenvuohen väritys vaihtelee valkoisesta harmaankirjavaan, mutta myös mustaa ja ruskeaa väriä esiintyy. Suomenvuohia on sarvekkaita ja sarvettomia. Sekä pukilla että kutulla on tunnusomainen leukaparta.
Haltialan tilan vuohet ulkoilevat ympäri vuoden. Syksyllä suomenvuohi kasvattaa paksun talvikarvan ja näin ollen se tarkenee myös pakkassäässä.
Kuttu = naarasvuohi
Pukki = urosvuohi
Rupukki = kastroitu uros
Kili = alle 6 kk ikäinen vuohi
Haltialan tilan kanat ovat rodultaan suomalaisia maatiaiskanoja. Suomalainen maatiaiskana on alkuperäinen, suomalainen kanarotu, joka on sopeutunut pohjoisiin olosuhteisiin. Maatiaiskana jakautuu erillisiin kantoihin eli sukulinjoihin. Haltialan kanat ovat horniolaista kantaa. Rodun ulkomuoto vaihtelee vaaleasta täysin mustaan. Maatiaiskanalla on jäljellä vaistonvaraisia ominaisuuksia, kuten ruuan etsiminen, haudontavietti ja jälkeläisistä huolehtiminen. Maatiaiskana voi elää jopa 15-vuotiaaksi asti. Horniolainen kanta on maatiaiskanakannoista alkukantaisin.
Haltialassa kanat ulkoilevat kesäkuun alusta myöhäiseen syksyyn ja viettävät talven lampolan sisätiloissa.
Haltialaan saapuu kesäisin myös sikoja lainaksi kotitiloiltaan.
Kesällä 2026 tilan uusia eläinasukkeja ovat alpakat ja ponit.
Vuohet ulkoilevat sydäntalvea lukuun ottamatta ympäri vuoden, jos sää sallii. Sääolot määrittelevät laidunkauden pituuden ja eläinten ulkoilun.
Tilavierailijoiden koirat saavat liikkua piha-alueella kytkettynä. Eläinten laitumille, muihin ulkotarhoihin ja rehupelloille koiria ei saa viedä.
Eläinten karsinoihin tai ulkotarhoihin saavat mennä vain eläintenhoitajat.
Eläinten ruokkiminen on kielletty. Eläimillä on suunnitellut ruokavaliot, joiden mukaan eläintenhoitajat ruokkivat niitä. Eläinten ruokkiminen ei ole sallittua ja eläimet sairastuvat jos ne saavat vääränlaista ruokaa.
Eläimiä ei saa kiusata: tilanteeseen puututaan välittömästi.
Eläimet eivät välttämättä ole jatkuvasti näkyvillä vaan niillä on aina mahdollisuus vetäytyä lepäämään.
Eläimiä saa silittää, mikäli ne tulevat itse lähelle.
Tautiriskin minimoimiseksi vältäthän kontaktia eläinten kanssa 48 tuntia ulkomaanmatkan tai muilla eläintiloilla vierailemisen jälkeen. Tämä ohje koskee myös työntekijöitä.
Eläinten lähellä tulee käyttäytyä rauhallisesti ja välttää turhaa meteliä.
Tilan pihapiirin on oltava tyhjänä klo 20–11, poikkeusaukioloaikoja lukuunottamatta. Alueella ja eläintiloissa on tallentava kameravalvonta sekä vartiointi.
.webp)
Eläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja ruokinta. Eläinten terveyttä edistetään muun muassa yhteistyössä eläinlääkärin kanssa sairauksia ennaltaehkäisemällä. Eläimistä huolehtii eläintenhoidon ammattilaiset.
